Kivimurskeen upotus korupohjaan


Työohje
Eva Jarne

Tässä esitän yhden tavan valmistaa metallikoruja, joihin on upotettu kivimursketta koristeeksi. Ohje on jatkoa työohjeelle kivimurskeen upottamisesta puuesineisiin, joka julkaistiin Kivi-lehdessä numero 3/2016. Kivimurskeen kiinnitys metallipohjaan on sama kuin puuhun, mutta hionta tehdään eri tavalla. Metalliin upotetun kivimurskeen hiontaan tulee käyttää reilusti vettä välttääkseen liiman kuumenemista; puuesineet on hiottava kuivina.

Aluksi kuvaan kivimurskeen upotuksen perinteisesti valmistettuun pienehköön umpinaiseen hopeapohjaan. Seuraavaksi esitän murskeen kiinnityksen isompaan litteään avonaiseen tai umpinaiseen korupohjaan. Lopuksi on yhteenveto kivimurskeen hionnasta; pinnan muoto vaatii sopivia, osittain erilaisia hiontavälineitä. Esitän myös miten hion avonaisen koveran pinnan.

  1. Perinteisen hopeakorupohjan valmistus

Esimerkkinä työstän hopeiset korvakorut, joissa on viisi pientä elementtiä, joihin upotan lapis lazuli mursketta (kuva 1).

Käytin 1 mm hopealankaa, joka oli valssattu litteäksi; litteä on helpompi taittaa. Kevyen korvakorun pohja on 0,5 mm levyä. Korun osat yhdistin lopuksi pienillä renkailla.

Kuva 1: Hopeisiin korvakoruihin on upotettu lapis lazuli- ja ametistimurskaa.

Korupohja valmistetaan perinteisellä tavalla:
– taitetaan haluttu muoto langasta pyörö- ja lattapihdeillä
– langasta taitetut muodot juotetaan pohjalevyn
– pohjalevystä sahataan ja viilataan ylimääräinen pois (kuva 2).

Kuva 2: Reunalangat on juotettu pohjalevyyn, ylimääräinen pohjamateriaali on sahattu ja viilattu pois.

 

  1. Kivimurskeen kiinnitys

Kivimursketta käytetään kahta karkeutta. Tämän työn pienikokoisiin kappaleisiin käytin karkeaa mursketta, jonka rakeet olivat 0,5-2 mm. Hienompi murske läpäisi teesiivilän tuplaverkon.

Täytettävät syvennykset puhdistetaan hyvin, esimerkiksi Sinolilla, liiman hyvän tartunnan takeeksi.

Murskeen kiinnitykseen käytetään juoksevaa syanoakrylaatti Super Liimaa; esimerkiksi Loctite Precision Super Glue, jossa on kätevä kapea annostelukärki (kuva 3).

Kuva 3: Kivimursketta, syanoakrylaatti Super-liima, ripottelulasta taitettu filmistä tai piirtoheitinkalvosta.

2.1.           Pisara liimaa tiputetaan syvennykseen, päälle ripotellaan karkeaa mursketta niin, että pinta peittyy mutta ei ylitä reunoja. Tiputetaan toinen pisara liimaa ja ripotellaan hienompaa mursketta reunoja korkeammalle.
Annetaan kuivua useita tunteja, mielellään vuorokauden.

2.2.           Kivimurske hiotaan tasaiseksi hopeareunusten tasoon.

Alkutasoitukseen käytän mielellään karkeaa timanttiterää letkuporakoneessa (Dremel) ja vettä, jotta liima ei kuumentuisi kitkasta. Sen jälkeen käytän hiontaan joko hienorakeista timanttiterää, Dremelin karkeaa hiontapaperikartiota (kuva 4), vaaleanpunaisia korunditeriä, tai piikarbiditeriä (kuva 17).

Kuva 4: Kivimurskeen hiointavälineitä: karkea timanttiterä; Dremelin karkea hiontapaperikartio; kaksi halkaistua karaa hiontapapereille; itse tehty minihiontapaperi, jonka taustalle on liimattu tarranauhaa; filssikapulaan kierretty hiontapaperia.

Kuva 17: Koverien pintojen hiontaan tarvitaan pyöristettyjä teriä. Hionnan voi aloittaa timantti- ja korunditerillä letkuporakoneessa.

 

2.3.           Mahdolliset kuopat täytetään uudelleen.

Jos tasoituksen jälkeen kivimurskeen pinnassa on pieniä kuoppia, ne täytetään uudelleen pisaralla liimaa ja hienoa mursketta. Annetaan kuivua vuorokauden.
Kivimurskeen hionta tasaiseksi ja uudelleen täyttö tehdään niin monta kertaa kunnes pinta on aivan tasainen ja ehjä.

2.4.           Hionta ja kiillotus

Tasoitettu pinta hiotaan vaiheittain kuten kivet yleensä – karkeudet 220, 400, valinnainen 600, 800, mielellään myös 1200 ja 2000. Kumirumputahkolla (kuva 5) ja runsaalla vedellä hionta sujuu nopeasti, jos kappale on riittävän iso pitää käsin tukevalla otteella, eikä muodossa ole syvennyksiä. Liima ei saa kuumentua kitkan vuoksi, on käytettävä runsaasti vettä ja painettava kevyesti tahkoa vasten.

Kuva 5: Kumirumputahkolla ja runsaalla vedellä hionta sujuu nopeasti, jos kappale on riittävän kookas ja tasainen.

Pienet kappaleet voi hioa hiontapapereilla – joko letkuporakoneeseen kiinnitetyillä halkaistuilla karoilla, joihin on kierretty hiontapaperia, tai filssikapuloilla (kuvat 4 yllä).

Kiilto on yleensä riittävä 800 tai 1200 hionnan jälkeen. Jos haluaa paremman kiiloon, voi käyttää hiontatyynyjä, joita on saatavana sarjoina esimerkiksi 1500-12000 karkeudet (kuva 6).

Kuva 6

Alempana esitän vaihtoehtoisen hionnan puutikulla ja piikarbiditahnalla koveraa pintaa hiottaessa.

Lopuksi kiiltoa voi vielä parantaa rättilaikalla ja Dialux Jaune -kiillotusvahalla (kuva 7), kunhan varoo kitkan aiheuttamaa kuumenemista. Keltainen Dialux on tarkoitettu pehmeille metalleille ja plexille.

Kuva 7: Kiillotusvaha keltainen Dialux Jaune.

Kuvissa 8, 9, 10 ja 11 on valmiita hopeatöitä, joihin on upotettu kivimursketta.

Kuva 8: Hopeiset Monstera-lehti korvakorut, joihin on upotettu kromidiopsidia ja kromimarmoria murskeena.

Kuva 9: Hopearannerengas, johon on upotettu turkoosia, krysokollaa ja lapis lazulia murskeena.

Kuva 10: Taottu hopeasormus, johon on avattu reikiä ja täytetty erivärisillä kivimurskeilla.

Kuva 11: Korvakorut keltaisella ja punaisella kivimurskeilla.

 

  1. Avoimet korupohjat

Kuvan 15 lehdenmuotoiset kehykset on taitettu litteäksi valssatusta kuparilangasta, tausta on avoin. Kehyksen tukevoittamiseksi juotin langat päät yhteen. Taakse kiinnitetty maalarinteippi tai kirkas pakkausteippi toimi väliaikaisena pohjana. 3 mm paksun kivimurskeen levitin hieman erivärisenä etu- ja taustapuolelle. Kuvan 16 lehdet ovat niinikään kuparilangasta avonaisella pohjalla. Noin 1 mm ohut kivimurske on läpikuultavaa.

Jos teipistä jää liimaa kovettuneen murskeen pintaan, voi teippiliiman poistaa lakkabensiiniin kostutetulla rievulla, kun murske on täysin kovettunut. Liuotin ei sulata kovettunutta syanoakrylaattiliimaa, kunhan sen pesee heti pois esimerkiksi astianpesuaineella.

Kuva 15: Kehykset valssatusta kuparilangasta, tausta avoin. 3 mm paksun kivimurskeen levitin erivärisenä etu- ja taustapuolelle.

Kuva 16: Kehys kuparilangasta, tausta avoin. 1 mm paksu kivimurske on läpikuultavaa.

Valmiiden korupohjien käyttö

Jos ei itse halua valmistaa korupohjaa, verkkokaupoissa on tarjolla monenlaisia valmiita korupohjia. Erityisen runsas on valikoima aihioita pronssista ja epäjaloista metalliseoksista, niin umpinaisia kuin avonaisia muotoja (kuva 12).

Kuvan 12 lehti on täytetty kivimurskeella, jota ei ole vielä hiottu tasaiseksi, viereisen kappaleen taustalla on maalarinteippi.

Kuva 12: Verkkokaupoista hankittuja valmiita korupohjia pronssista ja muista epäjaloista metalliseoksista. Maalarinteippi on kiinnitetty avoimen pohjan taustalle ennen murskeen ja liiman täyttöä.

Kuvassa 13 korupohjien taustalla on maalarinteippi, aukot on täytetty punaisella, keltaisella ja vihreällä kivimurskeella.

Kuvassa 14 lehdet on hiottu valmiiksi. Kivimurske pysyy hyvin kiinni vaikka paksuutta murskeella on vain noin 1 mm.

 


Kuva 14: Valmiina ostettujen lehden muotoisten aihioiden aukot on täytetty noin 1 mm paksuisella kivimurskalla.

  1. Kovettuneen kivimurskeen ja Super-liiman hionnasta

Kovettuneen kivimurskeen ja liiman alkuhionta pinnan tasoittamiseksi ja liiallisen materiaalin poistaminen sujuu helpointen kumirumputahkolla, kuten yllä mainitsen (kuva 5). Mutta se on mahdollista vain jos pinta on tasainen.

Reunat, syvennykset ja kukkien sisäpinnat voi tasoittaa ja siistiä letkuporankoneen timanttiterillä tai kiville tarkoitetuilla hiontaterillä kuten vaalenpunaiset korunditerät (ks. kuva 17 yllä).

Pinnan vaiheittaisen hionnan kiillotukseen saakka voi tehdä letkuporakoneen avulla kahdella eri tavalla.

Jos pinta on sileä, voi käyttää hiontapapereita, jotka on kierretty halkaistuun karaan tai filssikapuloita, kuten yllä kuvassa 4. Hiontavaiheet 220, 400, (valinnainen 600), 800, mielellään vielä 1200 tai 1500, ja 2000.

Jos pinta on kovera kuten kukkien sisäpinnat, johon suora hiontapaperi ei taivu, voi käyttää puutikkuja letkuporakoneessa ja hiontajauheita. Samaa työstötapaa käytetään kivestä tehtyjen kaiverrustöiden hionnassa. Dremelin perusistukkaan mahtuu enintään 3,2 mm paksu tikku, eli paksu hammastikku tai ohut grillitikku. Hiontajauheena voi käyttää joko kivenhionnan piikarbidijauheita ja vettä, tai boorikarbiditahnoja (kuva 18).

Kuva 18: Hionnan voi myös suorittaa letkuporakoneeseen kiinnitetyllä puutikulla; hiontajauheena voi käyttää joko kivenhionnan piikarbidijauheita ja vettä, tai boorikarbiditahnoja.

Tehokas hionta on tehtävä kevyellä kädellä ja terää on liikutettava koko ajan, jotta liima ei kuumenisi. Aloitetaan karkeudesta 400, 600 on valinnainen, sitten 800.

Jos 800 jälkeen kiilto ei vielä tyydytä voi jatkaa hiontaa käsin hiontatyynyillä (ks. kuva 6 yllä).

Lopuksi kiillotetaan rättilaikalla ja Dialux Jaune -kiillotusvahalla (ks. kuva 7 yllä). Mikäli kuparista ja pronssista valmistetut korupohjat haluaa lakata, on kiillotusvaha jätettävä pois.

Kuvissa 19 ja 20 on kukkia, joiden 3-ulotteinen muoto koostuu terälehtien kaarevista pinnoista. Kehys on kuparilankaa, avoimet välit suljin teipillä ennen kivimurskeen ja syanoakrylaattiliiman täyttöä. Töiden paksuus on 1 – 2 mm. Mielestäni isompiin 3-ulottteisiin töihin tämä työtapa ei sovellu hyvin.

Toivottavasti ohje inspiroi kokeilemaan!
kuva 19A

 

 

 

 

 

 

 

kuva 19B

 

Kuvat 19A ja 19B: Kukkien terälehdet on taivutettu kuparilangasta, avonaiset välit täytetty sinisellä ja violetilla murskeilla (lapis lazuli, ametisti, fluoriitti) ja liimalla.

Kuva 20: Rintaneuloja, riipuksia, korvakorut. Kivimurske on upotettu avonaiseen kaarevaan kehykseen kuparilangasta. Murskeen paksuus 1-2 mm.

 

Kuva 21: Yksinkertainen avonainen lankakehys on täytetty turkoosilla.

 

Kuva 22: Kahden mm paksuiset kuparilankakehykset on täytetty valkoisella marmorilla ja jaspiksella; toinen jaspiksella, oranssilla korallilla ja keltaisella murskeella.

 

   

Kuva 23: Rannekoru kuparilangasta, täytetty turkoosin ja lapsi lazulin murskeilla. Kuvat etu- ja taustapuolilta.

 

Kuva 24: Rannekoru messinkilangasta täytetty ametistin ja stichtiten murskeilla. Kuvat etu- ja taustapuolelta.

Kuva 25: Kissa-aiheisia jääkääppimagneetteja; kehys litteää aluminilankaa, kivimurskeet mustaa ja valkoista marmoria, mustaa magnetiittia ja kiilteitä.


Kuva 26: Riipus avoin kehys messinkilangasta, täytetty ruskealla ja kullanvärisellä mineraalikiilteillä.


Kuva 27: Rannerengas hopeaa, täytetty synteettisellä opaalimurskeella.