KIVIGALLERIA

Berylli on yksi arvostetuimmista mineraaleista. Sen kidemuoto on heksagoninen, kuusikulmainen.
Berylli on kahdesta metallista - berylliumista ja alumiinista - koostuva silikaatti. Värittömän beryllin lisäksi muunnokset saavat värinsä oksideista - smaragdin vihreä väri johtuu kromioksdista, akvamariinnin sininen väri rautaoksidista. Muita jalokivimuunnoksia ovat vaalenpunainen morganiitti ja keltainen heliodori eli kultaberylli.

Pyrokseeniryhmän mineraali, kalsium-magnesiumsilikaatti. Kidejärjestelmä monokliininen; kiteet lyhyitä prismoja, esiintyy myös massiivisena. Kovuus 5,5-6,5; hauras. Värit: väritön, valkoinen, harmaa, vihreän eri sävyt, kellertävän ja punertavan ruskea.
Kromipitoinen diopsidi on smaragdin vihreä.
Käyttö: korukivenä

Kalsium-alumiini-rautahydroksidisilikaatti. Epidoottiryhmään kuuluvat epidootti ja klinozoisiitti. Kidejärjestelmä on monokliininen. Kiteet prismoja, paksuja levyjä tai neulasia. Kovuus 6-7; hauras. Läpikuultava. Kiilto lasinen. Värit tummasta vihreästä kellertävään vihreään, myös harmaa ja musta.
Käyttö: jonkin verran korukivenä.

Punaisista jalokivistä granaatti on kautta aikojen ollut käytetyimpiä kiviä kirkon ja kuninkaallisten esineiden ja korujen koristeena, syvän ja voimakkaan värinsä sekä isojen kiteiden tarjonnan ansiosta. Granaattien kidemuoto on kuutiollinen, se on kova (Mohsin askeikolla 6,5-7,5) ja sen kiilto lasimainen.

Granaatti on yleisnimi silikaattiryhmälle jolla on sama kiderakenne ja sama kemiallinen peruskoostumus, ja jossa kahden metalliatomin vaihtelu aikaansaa lukuisia muunnoksia, joille on annettu eri nimiä. Almandiini ja pyrooppi ovat punaisia. Spessartiini on oranssinpunaista tai -keltaista. Grossulaari voi olla vihreää, väritöntä, keltaista ja ruskeaa (hessoniitti). Andradiittiä löytyy vihreää, keltaista, ruskeaa ja mustaa. Dermatoidi kuuluu vihreisiin andradiitteihin. Uvaroviitti (kalsiumkromigranaatti) on voimakkaan vihreää. Tsavoiitti, kenialainen kromigranaatti jossa vanadiinia, on vihreää.

Kidejärjestelmä kuutiollinen. Kiteet voivat olla oktaedreja, rombidodekaedreja tai kuutioita; myös massiivista hippuina, pieninä levyinä tai suomuina. Kovuus 2,5-3. Mettallikiilto; opaakki. Puhdas kulta on keltaista, luonnossa epäpuhdas kulta vaihtelee hopeanvalkoisesta oranssinpunaiseen.

Kvartsi on maasälvän jälkeen yleisin kivilajeissa esiintyvä mineraali, se on myös kovuutensa ja kauneutensa ansiosta yksi tärkeimmistä korukivistä. Jalokvartseja ovat mm. väritön vuorikide, valkoinen lumikvartsi, violetinvärinen ametisti, keltaiset ja ruskeat sitriinit, savu-kvartsi, ruusukvartsi ja vihreä aventuriinikvartsi. Punaruskeat ja vihreät jaspikset ovat epäpuhdasta, massamaista kvartisia.

Kun kvartsissa esiintyy samansuuntaisia mineraalikuituja (esim. asbestikuituja) syntyy erikoinen ja kaunis kissansilmäefekti - sinistä lajia kutsutaan haukansilmäksi, keltaruskeaa tiikerinsilmäksi.

Maasälpäryhmään kuuluvat: kalimaasälpä, sanidiini, ortoklaasi, mikrokliini, adulaari, hyalofaani, selsiaani, anortoklaasi, plagioklaasi, albiitti, oligoklaasi, andesiini, labradoriitti, bytowniitti ja anortiitti.
Maasälpä on yksi yleisimmistä kallioperän kivien mineraalikomponenteista.

Kalimaasälpä on yleisesti käytetty nimitys myös mikrokliinista, ortoklaasista ja sanidiinista, joita on vaikea erottaa toisistaan ilman laboratoriovälineita.

Kuparihydroksidi-karbonaatti. Kidejärjestelmä monokliininen. Tavallisesti massamainen, jossa tiiviskuituinen rakenne muodostaa kauniita sisäkkäisiä renkaita. Kovuus 3,5-4; massamainen aines on sitkeää. Kiilto lasisesta himmeään. Läpikuultavasta opaakkiin. Väri on voimakas sini-vihreä tai vaalean sininen.

Käyttö: kuparimalmi, korukivenä ja koristekivenä. Malakiitista on esim. valmistettu pöytälevyjä, rasioita, koriste-esineitä. Pietarin Talvipalatsissa malakiittiä on seinälaattoina ja Pyhän Iisakin Katedraalin pylväät ovat malakiitista.

Nimi tulee latinan sanasta serpens - käärme. Kaoliniitti ja serpenttiini muodostavat ryhmän mineraaleja joilla on sama kemiallinen yleiskaava. Serpenttiinin kovuus on 3-4; kaoliniiteillä, johon kuuluu posliinisavi, vain 1.

Serpenttiini on magnesium-rautahydroksidisilikaatti. Kidemuoto levymäinen, suomuinen tai kuituinen. Kiilto rasvainen tai himmeä. Värimuunnokset tummasta vaaleaan vihreään, keltainen, ruskea, musta ja punainen.

Käyttö: korukivenä.

Jalotopaasi on arvokas, kova (Mohsin asteikolla 8), kirkas ja sen kiilto on lasimainen. Kidemuoto on rombinen. Jos topaasia hieroo, se muuttuu sen verran sähköiseksi, että nostaa pienen paperinpalasen.
Keltainen jalotopaasi on värimuunnoksista tunnetuin, ja nimeä onkin käytetty kaupallisesti väärin muista keltaisista jalokivistä, kuten sitriinistä.
Jalotopaasia on myös sinistä, väritöntä, ruskeaa ja vihreää.
Lämpökäsittelyllä saadaan keltaiselle topaasille arvostettu valeanpunainen sävy.
Brasilia on tärkein keltaisten topaasien löytömaa.

Turmaliineillä on mitä laajin värivalikoima, ja väri saattaa jopa vaihdella samassa kiteessä niin että toinen pää on erivärinen tai kiteen sisällä keskiosa on toisen värinen . Sen sijaan trigonisen kidemuotonsa ansiosta se on helposti tunnistettava luonnossa. Se on kova, Mohsin asteikossa 7, ja sillä on kaunis lasinen kiilto. Yleisesti tunnetun vihreän lisäksi, jaloturmaliinin värimunnoksia ovat mm. punainen (rubeliitti), sininen, ja keltainen.

Zirkoniumsilikaatti. Kidejärjestelmä tetragoninen. Kiteet pyramidipintaisia prismoja, myös kuituisia kasaumia ja rakeina. Kovuus 7,5; hauras. Läpinäkyvä, -kuultava sekä opaakki. Kiilto timanttinen, lasinen tai rasvainen. Värimuunnokset: väritön jossa yleensä keltaisen, oranssin, punaisen, ruskean tai vihreän vivahteita.
Käyttö: malmi josta saadaan zirkoniumia, hafniumia ja toriumia. Korukivenä (fasetti- ja pyörtöhionta).

Aksiniitti | Baryytti | Bertrandiitti | Eskolaiitti | Fluoriitti | Goethiitti | Jordaniitti | Manganiitti | Milleriitti | Skapoliitti | Tochiliniitti